Mutka matkassa

Voiko talvipyöräilyä harrastaa -15°C pakkasessa tai kylmemmässä palelluttamatta sormiaan? Pyöräillessä ajoviima osuu pahiten sormiin ja sormikastyyppisillä käsineillä sormet ovat kotiin päästyä olleet niin kohmeessa, ettei avaintaskun mikrokokoisella vetimellä varustettua vetoketjua ole tahtonut saada auki.

Lapsena pulkkamäessä ja lumilinnoja rakentaessa käsiä lämmitti mummolta joululahjaksi saadut lampaannahkarukkaset teddyvuorella. Suunnitteilla oli jälleen lähteä pakkaslenkille, mutta rukkaset puuttuivat. Hankin siis sellaiset Mutka-merkkiset, pitkävartiset nahkarukkaset teddyvuorella, joiden hintakaan ei ollut kuin 16.90€. Muitakin rukkasia kaupassa kokeilin, mutta monissa peukalo oli liian lyhyt, jolloin peukalonhangan puristuessa ohjaustangon ympärille alkaa kiristää peukalonpäätä. Erään rukkasen sisään oli piilotettu sormikas, jolloin sormet eivät lämmittäneet toisiaan.

Kahdenkymmenenkuuden kilometrin polkemisen jälkeenkään viidentoista asteen pakkasessa ei sormia palellut. Vain peukalolle tuli jossain vaiheessa kylmä, mutta hetken heiluttelu auttoi pahimman yli. Maastopyörän kiertovaihtajien käyttö sujui ongelmitta, samoin käsijarrujen käyttö. Todella onnistunut hankinta siis!

Auringonpaisteinen pyörälenkki kulki aurattuja pyöräteitä pitkin Lahteen ja kiersi ympäri Kariston alueen. Cannondalen renkaina Schwalbe Racing Ralphit pitivät pakkaslumessa hyvin eikä pakkanen muutenkaan tuntunut vaikuttavan pyörän toimintaan. Kännykkän sain pidettyä toimintalämpöisenä olkaimeen kiinnitetyssä vyötelineessä. Lukkopolkimia en uskalla talvella käyttää. Ajokenkinä ovat Haltin vaelluskengät, joiden karkea pohjakuvio pitää jalan combo-polkimen lukottomalla puolella tukevasti paikallaan.

Tällä kertaa retken jälkeen varpaat olivat kohmeessa...